OMAKOTITALO

No mutta. Vihdoin ja viimein mä olen taas täällä, ja mulla on teille aika mieletöntä kerrottavaa. Tää aihe tulee myös jatkossa olemaan yksi blogin kulmakivistä, joten siinäkin mielessä on ihan super päästä kertomaan teille mitä on tapahtunut, ja miten tähän pisteeseen on päädytty. 

ME NIMITTÄIN OSTETTIIN OMAKOTITALO! 

Kyllä vain, sitä ollaan nykyään omakotitalon omistajia! Aivan mielettömän ihanan sellaisen, joka ensi näytöltä saakka on tuntunut kodilta. Samalla kun kerrostaloelämä jäi taakse, vaihtui Tampereen postinumero myös Nokian puolelle. Toki Tampereen rajalle jäätiin, että eipä se Tampere kauaksi jäänyt. Saa nähdä, opinko koskaan kutsumaan itseäni Nokialaiseksi kymmenen vuoden Tamperelaisuuden jälkeen. Mä oon edelleen niin innoissani ja onnellinen tästä, että en osaa päättää kertoisinko teille ensiksi millainen talo on, vai tarinan miten se löytyi. Ehkä mä meen luonnollisessa järjestyksessä, ja aloitetaan siitä miten meistä tuli omakotitalon omistajia!

Kaikki alkoi viime syksynä, kun aloimme puhua yhteenmuutosta. Käytännössä me asuttiin jo yhdessä, mutta molemmilla oli silti omat kämpät. Tilaa yhdessä asunnossa kahdelle oli vähän niukasti, ja taloudellisesti ei ollut järkevää pitää kahta eri asuntoa. Niimpä aloimme miettiä asumiskuviota tarkemmin. Molemmille oli täysin selvää, että vuokralle ei lähdetä vaan aloimme katselemaan myyntipuolen tarjontaa. Voin jo tässä kohtaa kertoa, että emme todellakaan aloittaneet etsimään omakotitaloa. Alunperin etsimme pari/rivitalo tyyppistä ratkaisua. Tärkeimpinä kriteereinä oli toimiva pohja, uusi/uudehko, rauhallinen sijainti mutta ei kuitenkaan liian kaukana (15-30min Tampereen keskustasta) sekä että taloyhtiön asiat on hoidettu fiksusti, kuten tontti ja lämmitysmuoto. Meillä ei ollut tarkkaa budjettia, mutta halusimme pysyä kokonaishinnaltaan alle 450k. Etuovi tuli selattua etu ja takaperin suhteellisen moneen kertaan. Yhtäkään ilmoituksen perusteella täydellistä ei löytynyt, joten emme käyneet katsomassa yhtäkään. Muutamasta laitoin viestiä, mutta välittäjien kohtuuttoman laiskan palvelun myötä skippasimme ne sitten suorilta, kun eivät ne alunperinkään aiheuttaneet riemunkiljahduksia. 

Kunnes eräänä iltana mä istuin parvekkeella kone sylissäni, ja heitin ilmoille villin ajatuksen - pitäisikö katsoa millaisia omakotitaloja meidän kriteereillä olisi tarjolla. Oltiin puhuttu paljon, että molemmat kuitenkin tiesi haluavansa asua joskus omakotitalossa. Se ei kuitenkaan tullut kummallakaan alunperin edes mieleen, koska se tuntui mahdottomalta sekä liian kaukaiselta tulevaisuuden asialta. Onneksi kuitenkin katsoin, ilmoituksien seassa oli nimittäin yksi aivan täydellinen yksilö. Se tuntui jopa liian hyvältä ollakseen totta. Näyttö oli ilmoitettu seuraavalle päivälle ja sinnehän sitten lähdettiin. 

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, heti ensimmäisessä näytössä meille molemmille tuli vahva tunne siitä, että tämä on meidän koti, ihan kuin meille tehty. Siitä sitten alkoikin aika piinaavat ajat. Lainalupaus meillä oli jo ennen ensimmäistä näyttöä, mutta yksi asunto piti myydä alta pois. Koska talo oli uusi ja tyhjillään, alkoi myös melkoinen jännitys siitä, viekö joku sen meidän nokan edestä. Useampi näyttö, selvittelyjä, tarjous, vastatarjous, uusi tarjous jne. Lopulta kaikki oli selvää ja tarjous hyväksytty. Joulukuussa allekirjoitimme kauppojen toisen osan, ja saimme avaimet. Molempien muutot suoritettiin muutama päivä tuon jälkeen. 

Talo sijaitsee tosiaan Nokialla. Mutta vain noin 20 minuutin päässä Tampereen keskustasta. Tän on tosiaan pieni rakennusfirma tehnyt suoraan myyntiin, joten me ollaan ensimmäiset omistajat ja asukkaat. Juuri täydellisen kokoisella ja mallisella tasamaatontilla, joka on myös oma. Yks kerros, kolme makuuhuonetta, sekä suuri olohuone-keittiö. Jokaista yksityiskohtaa ja isompaa linjaa myöden täydellinen yksilö juuri meille! Muutamiin juttuihin päästiin myös itse vaikuttamaan, ja näin saatiin tätä sopivasti personoitua juuri meille. Toki ollaan myös itse maalailtu seiniä, ja pihallehan tässä ei ole vielä tehty muuta kuin istutettu nurmikko. Arvaatte varmaan kuka odottaa kevättä vielä normaalia enemmän. Ensimmäisestä hetkestä saakka tää on tuntunut meidän kodilta, ja nyt myös pikku hiljaa pala palalta tää alkaa myös näyttää siltä. En malta odottaa kaikkia sisustusjuttuja mitä tännekin pääsen pian jakamaan. 

Vaikka asiat tapahtui tosi nopeasti, tehtiin elämän yksiä suurimpia päätöksiä melko pikaisesti, mä en ole koskaan katunut hetkeäkään tätä päätöstä lähteä ostamaan yhdessä omakotitaloa. Oikeastaan mä voin jopa käsi sydämellä sanoa, että tän talon ostaminen just nyt Tuukan kanssa, on yksi mun elämäni parhaimpia päätöksiä, ellei jopa se kaikista parhain. 

Tällä hetkellä mä olen ihan super onnellinen, kaikki on just nyt enemmän, kuin erittäin hyvin 💞