SIMBA 1-VUOTTA!

 SIMBA 

alias SIMO - SIBELIUS - SIPETEUS - SIBE - SIMOLIINA - SIMBANSSI 

 

Ja mitä kaikkia näitä versiota onkaan, eikös sitä sanota että "rakkaalla lapsella on monta nimeä". Simba täyttää tosiaan tänään 09.04.2021 1- vuoden. Ihan uskomatonta, että siitä päivästä on tasan vuosi, kun kasvattaja laittoi mulle sähköpostiin kuvan vasta syntyneistä kahdesta pienen pienestä pennusta. Mä nimittäin muistan sen päivän ja hetken ihan elävästi, kuin eilisen. Tuolloin syntyi, mun elämäni koira. 

Tää postaus onkin omistettu täysin Simballe. Ajattelin vähän jakaa fiiliksiä ensimmäisestä yhteisestä vuodesta, vaikka toki eihän meillä ihan täyttä vuotta ole vielä kerennyt asustella. Jos Simban seikkailut kiinnostaa reaaliajassa, niin mä päivittelen hänestä sisältöä jonkun verran mun instagramin puolella, joka löytyy tosiaan @hennatasmoi. Nyt tulee kuitenkin sellainen kuvapläjäys näiltä menneiltä kuukausilta. 

 

Kirjoittelin Simbasta viimeksi elokuussa, ja tuon postauksen voittekin halutessanne käydä lukemassa suoraan täältä. Pienenä kertauksena jos kokonainen toinen postaus ei kiinnosta, Simba on tosiaan rodultaan kleinspitz. Kotoisin Ralettesin kennelistä Porista, aivan super ihanalta kasvattajalta. 

 

Simba on ollut alusta saakka älyttömän helppo koira. Ja hänen luonteensa on täyttä kultaa. Vaikka on matkalle mahtunut niitäkin hetkiä, kun tiedä kuolenko ennemmin nauruun vai katkeaako verisuoni päästä pikkuherran keksiessä uusia kolttosia. Ei mutta oikeasti, Simba on ollut todella helppo. Muistan kun hänet silloin Porista kotiin haimme, niin mä taisin jännittää kotimatkalla uutta elämää enemmän mitä Simba. Simba nimittäin nukkui koko 1,5h matkan tyytyväisenä jalat kohti auton kattoa omassa uudessa häkissään, ihan niin kuin olisi nukkunut siellä aina. Kun päästiin kotiin, kannoin hänet häkissä sisälle saakka. Siellä aukaisin häkin oven ja annoin hänen rauhassa kömpiä ulos tutustumaan uuteen kotiinsa. Olin kuullut paljon kauhutarinoita, kuinka pentu sitten huutaa ensimmäisen viikon ikävää ja on tosi arka ynnä muuta mukavaa. Simba tarkkaili häkistään hetken aikaa, ja sen jälkeen matka jatkuikin jo tutkimaan uusia paikkoja. Yhden yhtä itkua ei päässyt, ja ensimmäinen yökin meni loistavasti. Simba nukkui tyytyväisenä omassa häkissään, käyden pari kertaa pissalla. Mutta yhden yhtä vinkaisua tai mitään muutakaan kauhutarinaksi kelpaavaa kerrottavaa ei jäänyt. 

 

Koska pääsin kehumaan Simban "helppoutta", niin tässä vähän esimerkkejä mitä kaikkea meillä on keksitty. Oikeastihan me on päästy todella vähällä, ja esimerkiksi heikolle vatsalle nyt ei Simba itse mahda yhtään mitään. Ja eihän se nyt olisi edes mitään kunnon koiranelämää, jos ei koskaan tekisi mitään hauskaa. Pienempänä Simba tosiaan rakasti tuhota pissa-alustoja, ja valopannathan oli aivan saatanan keksintö jos Simolta kysytään. Tuo tummemman sininen oli tosiaan kaksi kertaa kaulassa ja vaaleasininen kerran. Noh, ei ostettu kolmatta. 

Takapihan uusi nurmikko kynnettiin herran makuun jo viime syksynä, joten tänä keväänä saakin sitten kivasti tasoitella sitä ja istuttaa nurmikkoa uudestaan. Toki Simbahan on jo tällekin vuotta aloittanut kyntöhommat, reipas herra kun tuppaa olemaan. Ainut tuhottu esine koko aikana, jolla nyt oli jotain väliä, oli S:n tietokoneen johto. 

 

Kleinspitz on myös tosi haukkuherkkä rotu, joka oli kyllä tiedossa alusta saakka, eikä olisi ollut mikään ongelma. Tässäkin asiassa Simba tosin on ihan omantiensä kulkija. Nuorempana Simba oli käytännössä aivan mykkä. Pitkään mietittiin osaakohan se edes haukkua, koska ei se koskaan edes inahtanut. Mutta kyllä sieltä sellainen pieni vahtikoiran luonne on löytynyt. Edelleen tosi maltillisesti, eikä mitenkään häiritsevästi. 

         Luonteeltaan Simba on aivan kultaa. Valpas, kiinnostunut aivan kaikesta, järkevä, eli ei suin päin syntäämässä jännittäviin uusiin tilanteisiin, vaan tarkkailee ensiksi tilannetta. Simba ei esimerkiksi hyppää sohvalle kuin matolta, jotta tassut ei luista alta. Muutenkin kaikista uusista hyppypaikoista hän mielummin kieltäytyy kuin kokeilee onneaan. Viisas poika siis. Ja mitä tulee siihen, että hän on kiinnostunut kaikesta, niin kyllä, mitään ei tarvitse kotona tehdä ilman apuria. Vessaankin pitää päästä mukaan vahtimaan, ettei mamma vaan satu putoamaan vaikka pönttöön. 

  Hetkeäkään en siis ole katunut sitä, että Simba meille muutti. Päivääkään en vaihtaisi pois.

Simba on maailman paras koira! ♥