BURGUNDY

Helou täältä nenäliinojen, kurkkupastillien ja tyhjäksi ryystettyjen glögimukien keskeltä. Jep, joku syystalvi tai jokin sieltä väliltä -pöpö löysi tiensä tänne. Ja näin ollaan sitten maanantai illasta saakka yskitty ja niistetty enemmän ja vähemmän. Mä en sitten yhtään tykkää sairastaa. En yhtään. Onneks tälläiset isommat flunssat on mun kohdalla aika harvinaisia, ei näitä kestäis joka vuosi saati sitten useita kertoja vuodessa. 

Mutta nyt mulla on ollut hyvää aikaa välillä kaivautua peittokasan alta koneen ääreen ja vähän fiksailla tätä blogin ulkoasua. Ja aika iso päivitys tänne nyt sitten tulikin. Jotain pientä hienosäätöä tämä vielä kaipaa, mutta pääpiirteittäin tää alkaa nyt näyttää siltä mitä hainkin. 

Nyt kuulisinkin erittäin mielelläni mitä mieltä olette tästä uudistuksesta? 

No mutta, koska tää blogi oli aika pienellä mun elämässä syksyllä, jäi monet asukuvat täältä ihan kokonaan. Nyt kun ulkona on harmaata ja pimeetä 24/7, ja mun nenä punoittaa niistämisen myötä enemmän kuin olisi edes tarpeellista, on hyvä palata pikkuruisen ajassa taaksepäin juurikin näihin syksyisiin asukuviin. Musta nää menee vielä oikeinkin hyvin, kun eipä tuolla ulkona vieläkään mitenkään talvista tai jouluista ole. 

Syksyllä mun lempparivärisalkku sai joukkoonsa yhden uutukaisen, nimittäin burgundyn/viininpunaisen! Voi pojat mutta tuo väri on niin nätti, ja sopii syksyyn (okeiokei kaikkiin muihinkin vuodenaikoihin) kui nenä päähän. Emmää tajua miksen mä oo aikaisemmin tiedostanut tuon värin olemassa oloa. Jotenkin vielä asusteisiin tuo väri sopii entistä paremmin. Väri ihastuminen on paininut sen verran raskaammassa sarjassa että tämän värinen laukkukin on jonkinverran kutkuttanut, mutta vielä ei ole se juuri oikea osunut kohdalle. En usko että tarvitsee kahdesti miettiä jos sellainen jostain vastaan vielä kävelee. 

jeans Zara | shoes Converse | sweater Vila | scarf Cubus | bag Michael Kors | jacket VeroModa 

Mä en tiiä mut melkein itkettää katsoa näitä kuvia. Katsotaa nyt noita mun yksiä lemppari farkkuja! Ne meinaan tais nähdä päivänvalon viimeisen kerran tuolla kuvauskeikalla. Niitä on nyt meinaan mamma paikannut niin edestä ja takaa, ja on tainnut jo rikkoutuneen paikankin paikkailla. Käyttökertoja niille on siis siunaantunut jos jokunen, ja jotenkin tuo niiden laatu ei ole ollut mistään parhaimmasta päästä. Mutta onhan ne nyt kaikesta huolimatta silti ihan täydelliset. (mitä nyt voisivat olla kestävämmät...) Minä farkkujen suurkuluttaja(hamstraaja........) voin todeta että kyllä nää on olleet yksistä parhaimmista löydöksistä silti. Katotaan pystyykö mamma ompelukoneineen vielä tekemään taikoja näille, vai onko viimeinen matka nyt sitten matkattu.