Back in the business

Tää on jotenkin aina yhtä hankalaa alottaa tää postaus kun ollut useamman päivän tauko. Yleensä mä en sen kummemmin tänne selittele miksei mua täällä ole näkynyt. Mutta nyt on sellanen syy joka tulla tupsahti varoittamatta ja kaatoi mut sairaslomalle.

Viime viikon tiistai piti olla ihan normaali työpäivä jolloin laskettaisiin päiviä perjantaihin kun J tulee lomille ja lauantaina on serkkukemut. Ma-ti välisenä yönä mulla oli jo jotenkin ihan kumma olo. No, tiistai aamuna oli kuitekin suht normaali olo ja päätin normaaliin tapaan suoritua työpäivästä. Ajelin normisti töihin ja pääsinkin sitten jo kassalle. Olo rupeskin sitten aika voimakkaasti huononemaan ja tunnin jälkeen mun oli poistuttava kotiin nukkumaan. Oksetti koko ajan ja muutenkin oli tosi sellanen ahdistava huono-olo. Nukuin lähestulkoon iltaan asti ja olo oli taas suht normaali. Taas ajattelin että kyllä mä töihin huomenna kykenen. Siittä se sitten vasta alkoikin. Mun kylki ja koko selkä rupes kipeytymään ja vauhdilla. Ei mennyt kauan kun oli pakko ilmoittaa etten pääse töihin huomenna mun on mentävä aamulla lääkäriin. Siinä sitten rupesin jo mietiskelemään mikähän on lääkärin tuomio ja sainkin selville melko varmasti mikä mua vaivasi. Aamulla sitten suoraan lääkäriin ja se toteaa mulle ensimmäisenä kun oireeni sille itku kurkussa selitän. " Se on muuten umpisuoli se sitten!" noh, mä vastasin sille sit aika jämäkästi samalla vähän naurahtaen "no ei se kyllä se ole!" sitten se katto mua semmosella "kumpikohan se tässä lääkäri on" - ilmeellä ja toteaa " että miksi ei olisi?!"... Nostin paitaa näyttääkseni ja kehuin "Nokun se on jo poistettu......" hehhe. No muutamien "kevyiden" selkään iskujen jälkeen oltiin molemmat samaa mieltä mikä se oli = tulehtunut munuainen. Sain reseptit kouraan ja ohjeet suunnata vielä labraan. Matka labraan meni suhteellisen kivuliaasti, ja vaikka olin kerennyt jo huokaista että tästä tää ei enään pahene. Meinasinkin siinä sitten pyörtyä useamman kerran ja sitten löysinkin itseni päivystyksen osastolta tippa kädessä. Olo kuitenkin sitten koheni sen verran että pääsin yöksi kotiin. Onneksi, on sairaalassa jokunen yö tähän ikään jo tullut oltuakin.

Siinä siis meni meitsin "loppu" viikko. Eilen sairasloma loppui ja olo oli lähestulkoon sataprosenttinen. Joten tänään sitten taas palattiin työn ääreen ja olihan se nyt vähintäänkin ihana kun jaksoi seistä ja kävellä. Eikä koko ajan ollut kylmä kuuma kylmä kuuma (senkin edestä sitten kyllä kuuma....)

Muiden suunnitelmien mukana, myös kaikki suunnitelmat bloggailusta huuhtoutuivat. Ainut mitä mä tein, mä nukuin, katoin telkkaria ja kokosin kolme tonnin palapeliä! Nekin semmosilla mukavilla tauoilla. Mutta nyt mä oon täällä taas, ja vaikka heinäkuu vähän kurjasti alkoikin niin whiii mikä sää ja ai että miten olenkaan kaivannut sinua arska ♥ 
  

Nyt mä suuntaan kylmään suihkuun ja sit yks (ehkä kaks...) jaksoa O.C.;tä ja si nukkuu!