Maanantai

Tampereella tuli tänään hätsynpikaa pyörähdettyä. Ja mä meinasin jo hehkuttaa kun käveltiin takaisin koskariin etten ostanut kuin sokokselta muutaman lautasen, etten yhtäkään vaatetta. No käytiin siinä sitten vielä hätsynpikaa BikBokissa, ja löytyihän sieltä sitten useampikin paita. Siellä olis ollu itseasiassa ihan yllättävän paljon kaikkea kivaa kesään, mutta jotenkin ne oli taas hinnoiteltu pikkuisen yläkanttiin mun makuun. Ja lisäks moni tuote näytti tosi kivalta siellä hyllyssä, ja olisin voinut kiikuttaa ne sieltä suoraan kassan kautta kotiin, mutta sovittaessa suurin osa meni ihan mauttomiksi ja muodottomiksi. Mutta positiivista oli se että mä vihdoista viimein löysin pitkään ostoslistalla keikkuneen yksilön!

Käväisin siinä myös samalla vilkaisemassa Cottonilla pitkästä aikaa. Ja ai että mitä ihania yksilöitä siellä taas oli. Ja lisää oli tulossa, ihanat myyjät siellä purkasivat juuri saapunutta kuormaa. Tällä kertaa mä en suinkaan käynyt kuolaamassa laukkuja, vaikka tiedänkin seuraavan yksilön jo joka mun laukkuperhettä kasvattaa, vaan kenkiä. Tarttis löytää kesäksi muutamat erilaiset yksilöt, ja toisethan sieltä ainakin löytyi. Se oma koko vaan oli päässyt tällä kertaa loppumaan, mutta kuulemma tulossa oli lisää kokoja kovaa vauhtia! Vielä kun jaksais odottaa, ja kelit rupeas vähän tuosta vielä lämpenemään.

jacket NewLook shoes Converse bag & watch Michael Kors scarf Only pants Mango shirt VeroModa

Nuo housut. Mulla on ollut niihin jo useamman vuoden kestävä viharakkaus- suhde. Ainakin kolme ellei neljäkin kertaa ne on jo lojunut kirppiskassissa, kunnes joko hinnoitteluvaiheessa tai kirpparilla kun tavarat pitäis laittaa pöydälle myyntiin. Olen perunut myymisen. Ostin nää monta vuotta sitten Helsingin reissulla. Ja nää on oikeastaan lähes ainoat mun kankaiset housut. Lähestulkoon kaikki omistamani housut on farkkuja. Siksipä nää on aina päätynyt nätisti takaisin kaappiin siinä toivossa että kyllä mä joku kaunis päivä vielä käytän näitä. Tänään nämä sitten päätyivät jalkan, vaikkei tosin mikään erityisen kaunis päivä ollutkaan. Vettä satoi koko matkan Tampereelle ja osittain vielä sielläkin. Mutta eipä tuo pikku tihkusade enään sitten asukuvien ottoa haitannut. 
Ruokapaikaksi valittiin tällä kertaa Amarillo. Ja yllätyksenä tulikin että heillä oli koko ruokalistat mennyt täysin uusiksi. Mikä kyllä oli ihan positiivinen juttu. Meikäläinen päätyi tälläkin kertaa ylläripylläri kanahampurilais- vaihtoehtoon. Mietin kyllä pitkään lohiannoksen välillä, mutta kyllä se kana on vaan aina kana. Tarttis varmaan joku kerta testata Tampereelta joku ihan uus mesta, tulee niin noissa samoissa rafvloissa käytyä aina. Yleensä suositaan vielä S-ryhmän paikkoja, henksualen takia. 
  

 

Koska jalassa oli pitkästä aikaa housut joiden viimeistä käyttökertaa en kuollaksenikaan muista, piti asuun yhdistää jotain muutakin unohdettua. Onlyn huivi pilkisti huivilaatikosta viime mylleryksen jälkeen sen verran että se oli varma valinta housujen kaveriksi.

Mulla on ihan älyttömän paljon sellaisia huiveja, joista mä tykkään tosi paljon. Mut en ikinä osaa yhdistää niitä mihinkään. Aina vaan tulee käytettyä niitä "vakkareita". 
Viikonloppu alkaa taas lähestyä loppuakaan kun hetki sitten pyörähti viimeinen tunti käyntiin. Aamulla soittaa taas kello kutsua työmaalle. Mulla kun tuo viikonloppu alkaa aina joko sunnuntaina tai maanantaina, ja yleensä vielä niin että harvemmin saa pitää sen kakspäivää peräkanaa. Joten, eiköhän tästä parane siirtyä taas unimaahan!