Kuka Henna?

Jo pitkän aikaa, mun on tehnyt mieli kertoa vähän itsestäni. Tuo Henna välilehti on ollut tosi kovassa katsonnassa viime aikoina, mutta siellä tuo info on erittäin suppeasti laitettu. Haluankin kertoa teille vähän mun kiusaamistaustastani.

   

Minä, Henna synnyin ja kasvoin pienen pienellä paikkakunnalla, jota ympäröivät järvi sekä pellot. Matkaa kaikkialle oli paljon tai ainakin vähän. Paikassa, jossa erilaisuutta ei ymmärretä. Paikassa, jossa on helpompaa vaan taipua massan tahtiin kuin uskaltaa olla sitä mitä on. Tämä sama on varmaankin kaikilla pienemmillä paikkakunnilla, jutut leviää ja muuttuu, kateus saa ihmisistä vallan. Toisen tunteet eivät merkitse mitään, kunhan oma paikka pysyy. Katse riittää vain oman navan ympärille.

Nyt, 18 vuotta elämää takana. Kun palaan muistoissani taaksepäin, ymmärrän: kuinka paljon tuohon aikaan onkaan mahtunut. Mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen mitä minä olen nyt, kuka minä olen nyt. Elämäni ei varmasti ole ollut se helpoin, mutta olisinko sama ihminen nyt jos aina oltaisiin menty sieltä missä se aita on matalin? - En, en olisi. Oikeastaan, olen kiitollinen siittä mitä olen saanut ja mitä olen joutunut kokemaan. Olen oppinut paljon. 

Mua alettiin kiusaamaan jo ihan pikkutyttönä. Jätettiin porukan ulkopuolelle, tehtiin naurunalaiseksi ja ihan vain kiusattiin monella eri tavalla, millä nyt ikinä keksittiinkään. Muistan nuo ajat hyvin. Kuitenkaan koskaan mun ei tarvinnut olla yksin. Aina mun ympärillä riitti ihmisiä, kenelle mä sain olla se Henna mitä mä olin, ilman etteikö mua olisi hyväksytty. Ilman että mun olisi pitänyt muuttua. Kiusaamista kesti koko ala-asteen ajan, ja lopulta mä päätinkin lähteä pakoon tuota kaikkea. Halusin jo ihan pikkytyttönä muuttaa isäni luo, mutta äiti ei koskaan siihen suostunut. Kuitenkin hänen nähtyään mitä kiusaaminen oli, ja kuinka paha olla mun sen kanssa oli, hän myöntyi ja ala-asteen päätyttyä mä sain vaihtaa ihan kokonaan maisemaa.

Sinä hetkenä kun muuttokuorman kanssa ajeltiin, mä tajusin että nyt alkaisi uusi elämä. Kukaan ei tunne mua, kukaan ei tiedä sitä kiusatun leimaa mun otsassa, mikä mulla oli ollut. Mihin mä en ollut saanut vaikuttaa mitenkään, mikä mulle oli lyöty koska en halunnut taipua ja olla niinkuin kaikki muut. Saisin vihdoin olla se Henna kuka oikeasti olin, pelkäämättä muita. 

Mun elämä muuttui ihan täysin. Opin arvostamaan sitä ihan eri tavalla. Sain hurjan paljon kavereita, ja tulin kaikkien kanssa toimeen. Mulla ei ollut ketään vastaan mitään, ei mitään ennakkoluuloja ei mitään. Kunnes muutaman vuoden jälkeen asiat alkoivat menemään toinen toisensa perään päälaelleen. Kateellisuus sai jälleen vallan ihmisistä, ja näin porukasta pistettiin yksi pihalle. Tällä kertaa tuo osoitti mua. Silloin ainut vaihtoehto minkä näin, oli palata takaisin. Tuo ajatus pelotti. Ja nyt kun miettii, jos mä saisin palata ajassa ja valita uudestaan. Mä en olis palannut. Mä olisin jäänyt ja kohdannut tuon kaiken. Jos oikeasti tarvitaan useampi kymmenen ihmistä nujertamaan yksi, niin miksi mä en voinut näyttää niille kuinka raukkamaisia ne oli?
Kuitenkin, se oli ysiluokka minkä mä täällä sitten aloitin. Osa porukasta oli jo sen verran ruvennut aikuistumaan että mut otettiin ihan hyvin vastaan. Tutustuin moniin uusiin ihmisiin, mistä muutamista tulikin ihan luotto ystäviä, mitkä ovat elämässäni edelleen mukana ♥ Osan kanssa meistä tuli uudestaan kavereita, ja osa joka mua oli aikaisemmin kiusannut ei muistellut enään vanhoja vaan tultiin toimeen. Mutta kuinkas kävikään, kaikki eivät ollutkaan sitten ihan samaa mieltä. 
Vielä tänäkin päivänä, mua yritetään sortaa ja kiusata. Itseasiassa tää on näinä viime vuosina ollut ihan järkyttävässä mittasuhteessa. Kenenkään tunteilla ei ole ollut mitään väliä. Mä olen oppinut vuosien varrella elämään tämän kanssa, ja olemaan sen yläpuolella. Mutta että tähän pitää vetää Juusokin mukaan. 
Jo pitkän aikaa mua ja Juusoa on yritetty erottaa. Kyllä, kuinka järkyttävältä se kuulostaakin. Nämä ihmiset eivät vain halunneet että Juuso seurustelee mun kanssa. Niimpä he päättivät olla välittämättä myöskään Juuson tunteista. Mä en ole ikinä näille ihmisille mitään tehnyt, mutta he ovat saaneet musta jonkun pakollisen päähän pinttymän että mun elämää vaan on pakko yrittää terrorisoida, ja että kaikki vika on aina mussa. 
Kuinka paha tyhjästä syntynyt viha siellä on taustalla, kun oikeasti pitää nähdä vaivaa seurustelevien erottamis yrityksiin. Miettikää mihinkä tilanteeseen Juusokin on tässä joutunut, hän ei ole halunnut rikkoa välejään näihin ihmisiin, mutta ei kuitenkaan ole halunnut että mua ehdoin tahdoin loukataankaan. Näin jälkeen päin mua ihan alkaa säälittämään tommoset yritykset. Kuinka pahasti se oma lehmä on siellä ojassa jos kukaan muukaan ei saa olla onnellinen? Kuinka paha olla sillä peilistä katsojalla oikeasti on, jos ryhtyy tuollaiseen? Tää on hyvä esimerkki siittä, että vain sillä omalla navalla ja sen ympärillä on väliä. Ja kuinka vika on aina muissa. Tässä ei ollut väliä kenenkään tunteilla. 
Mä en käsitä miten tyhjästä syntynyt viha voi kasvaa tuollaisiin mittasuhteisiin.
Surullista, mutta totta. 

 
Kaikesta huolimatta, mun kasvojen perusilme on hymy. Ja mulla on hyvä olla. Miksi mä välittäisin siitä että jonkun mielestä maailma olis parempi paikka ilman mua, koska mä en ole hälle mitään tehnyt? Miksi mä vaivaisin päätäni sillä? 
Mä voin selkäsuorana sanoa, että mun ei ole ikinä ole ollut tarve kiusata, syrjiä tai talloa ketään ollakseni itse korkeammalla. Ja toisaalta mua lähinnä vaan harmittaa että joillakin tälläinen tarve tuntuu olevan erittäinkin korkealla. Kuitenkaan, mä en olis sama ihminen ilman tätä kiusaamis taustaa. Luultavasti olisin yksi kiusaajien joukossa tai ainakin lähellä sitä. Olen kiitollinen siitä, mitä mä olen tän pitkän ja kivisen matkan aikana oppinut, sillä
vaikeuksista ja kiusaamisesta huolimatta mä olen se Henna mikä mä olen. Mulla on rakastava mies rinnalla ja aivan ihania ystäviä ja kavereita ympärillä. Mun ei tarvitse yrittää tehdä kenenkään elämästä helvettiä tai jakaa pahaa mieltä siksi että mulla itsellä olisi parempi olla. Toivottavasti kenenkään ei tarvitsi, vaan he löytäisivät tähän jonkun muun keinon, kun toisen kustannuksella. Kaikkien kiusatuksi tulleiden pitäisi muistaa, että heitä ei kiusata sen takia että he olisivat huonompia. Vaan päin vastoin, kiusaaja on se joka pelkää olevansa huonompi. 
Olkaa vahvoja, olkaa sitä mitä olette. Pitäkää päänne. Sillä, mitä mieltä joku toinen on, ei oikeasti ole mitään merkitystä!

Erittäin aiheeseen sopiva:

 CHEEK - VIHAAJAT VIHAA ♫♪